Miksi veisin vauvani vyöhyketerapiaan?

Haluan hieman valottaa teille, mitä refleksologinen vauvahieronta on, ja mitä hyötyä siitä on sekä vauvalle että hänen vanhemmilleen. Refleksologinen hieronta tarkoittaa siis koko kehon vyöhyketerapeuttista käsittelyä.

Refleksologisessa vauvahieronnassa edetään vauvantahtisesti. Vauvan olotila otetaan huomioon kaikissa tilanteissa ja paras hetki vauvan refleksologiseen hoitoon on kun vauva on virkeä ja sopivan kylläinen. Vauvaa voidaan hoitaa vaikka heti syntymän jälkeen. Halusin itse helpottaa hieromalla oman lapseni oloa jo sairaalassa, sillä vauva oli ollut synnytyskanavassa pitkään ja oli siksi kipeä. Vauva riisutaan hoidon ajaksi vaippasilleen, joten huoneen tulisi olla tähän riittävän lämmin. Vauvaa käsitellään päästä varpaisiin asti vauvaöljyä tai luomuöljyä käyttäen. Tarkkailen hoitaessani lapsen varhaisheijasteita, lihasjäntevyyttä ja ryhtiä. Vauva saattaa olla aluksi hämmentynyt uudesta tilanteesta ja itkeä, mutta tarkoitus on, että lapselle pyritään saamaan turvallinen olo koko hoidon ajan. Pyrin saamaan lapsen kanssa katsekontaktin, juttelen ja laulan lapselle hoitoa tehdessäni. Hymyn saaminen lämmittää molempia osapuolia. Minusta on mukavaa jos äiti ja/tai isä ovat läsnä hoitotilanteessa ja juttelevat lapselle. Tarkoituksena on, että lapselle jää hoidosta mukava kokemus ja rentoutunut olo.

1. Synnytyksen aiheuttamien pienempien vaurioiden hoito

Synnytys on äidin lisäksi myös vauvalle kova urakka. Vauvan kasvaessa tila kohdussa vähenee vähenemistään. Yleensä sikiö asettuu kohdussa noin 35. raskausviikon jälkeen pää alaspäin odottamaan synnytystä ja hiljalleen pää alkaa kiinnittyä äidin pikkulantioon. Tämä tarkoittaa, että sikiön pää jumiutuu yhteen asentoon päiviksi tai jopa muutamaksi viikoksi. Supistusten alkaessa vauvaan kohdistuu edelleen kova paine. Synnytyksen ollessa jo käynnissä sikiö saattaa joutua synnytyskanavassakin hankaliin asentoihin pitkäksikin ajaksi. Joskus synnytyksessä joudutaan käyttämään imukuppia, kun äiti on jo niin uupunut tai lapsi pitää saada nopeasti ulos. Mitä tämä kaikki voi vauvalle aiheuttaa? Vauvan niska altistuu paineelle ja puristukselle ja niskan lihakset rasittuvat, kiristyvät ja jännittyvät. Niskanikamien välisiin nivelsiteisiin voivat kiristyä, venyä ja altistua jopa pienille vaurioille. Synnytyksen jälkeen kätilö tarkastaa rutiininomaisesti mahdolliset solisluun vauriot, mutta niskan nivelside- ja lihaksistovauriot ei voida rutiinitarkastuksessa havaita. Kun vauriot alkavat parantua, niskan pehmytkudoksiin tulee arpikudosta. Tämä arpikudos yhdessä kireän lihaksiston kanssa voi häiritä niskan nikamien välistä tulevien hermosäikeiden toimintaa.

On hyvin tavallista, että lapsen takaraivon ja yläniskan alueen pienet vauriot häiritsevät kiertäjähermon (nervus vagus) toimintaa ja sitä kautta ne häiritsevät myös niitä elimiä ja elintoimintoja joita kiertäjähermo hermottaa. Kiertäjähermon toiminnan häiriöt voivat aiheuttaa mm. vatsaoireita, suolisto-oireita, koliikkia, suolistokramppeja, äänen käheyttä, hikkaa, keuhko-oireita, nielemisvaikeuksia (ja mitä tämä tarkoittaa imetyksen kannalta..!), levottomuutta ja unettomuutta.

Epäile kiertäjähermon ongelmia mikäli:

  • Vauva kääntää päätään aina samaan suuntaan
  • Pitää päätään mielellään vain tietyssä asennossa
  • Vauva pulauttelee (epänormaalin) runsaasti
  • Vauvalla ei kakka tule
  • Vauvalla on suolistokramppeja
  • Vauva on itkuinen ja epäilet koliikkia
  • Vauvalla on hankaluuksia imuotteen ja syömisen kanssa

On tärkeää erottaa oireet kuitenkin neurologisista sairauksista. Ole yhteyksissä neuvolaan mikäli jokin lapsen toiminnassa ja kehityksessä mietityttää sinua. Jos kyseessä on vakavampi neurologinen sairaus, silloin on syytä tarkistuttaa tilanne lastenlääkärillä tai kääntyä lapsiin erikoistuneen lastenfysioterapeutin puoleen.

2. Tyynnyttävä kosketus edistää lapsen kehitystä

Jo parin kuukauden ikäinen sikiö havaitsee kosketuksen. Kosketus on sikiön ensimmäinen täysin kehittynyt aistimus ja siitä tulee ihmiselle elintärkeä perustoiminto ja -tarve jo tuolloin. Siirtymä äidin kehon tasaisen lämpimästä, pehmeästä ja keinuvasta ympäristöstä kuivaan, kylmään ja kovaan maailmaan on karu. Kosketus on yksi tuttu ja turvallinen elementti joka muistuttaa lasta sikiöajasta. Kosketuksen merkitystä varhaislapsuudessa on tutkittu paljon. Vierihoitoa suositellaan synnytyslaitoksella kaikille vasasyntyneille ja ennenaikaisesti syntyneille vauvoille tarjotaan kengruhoitoa. Vierihoitoa vanhemmat tarjoavat pienelle ihmeelle usein luonnostaankin. Vahvan tutkimusnäytön perusteella vierihoito ja kengruhoito auttavat kiintymyssuhteen muodostamista, edistävät äidin maidonnousua ja opettaa vanhempia lukemaan lapsen tarpeita. Vastasyntynyt kaipaa lämpöä ja turvaa ja rauhoittuu usein parhaiten oman vanhemman syliin.

Kosketuksesta välittyy se, miten rakastettu ja tervetullut uusi lapsi on. Tyynnyttävä kosketus kehittää vauvan itsearvostusta, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta, sekä vähentää vauvan stressiä. Kosketus ja hieronta parantavat lapsen kehonkuvaa. Tutkimusten mukaan vauvat, joita kosketellaan hellästi, itkevät ja sairastelevat vähemmän kuin muut vauvat. Hieronta vilkastuttaa verenkiertoa ja vahvistaa immuniteettiä, sekä nopeuttaa kuona-aineiden poistumista elimistöstä. Hieronta ja koskettelu edistää kehittää kommunikoimaan lapsen kanssa nonverbaalisesti ja parantaa lapsen sosiaalista kehittymistä. Hieronnassa on tarkkailtava lapsen reaktioita ja osattava tulkita niitä. Vanhemmat voivat harjoitella näitä vuorovaikutustaitoja hieromalla ja silittelemällä lastaan hellästi.

Kosketuksen hyvien vaikutusten on arvioitu perustuvan parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen, joka on elimistön oma "rauhoittumisjärjestelmä". Ihon kautta välitämme ympäröivästä maailmasta tietoa keskushermostolle. Miellyttävät tuntemukset siis aktivoivat "taistele tai pakene" -tilan sijaan rauhoittumisjärjestelmän. Tämä rauhoittumisjärjestelmä vapauttaa kehoon oksitosiinia, joka vaikuttaa reseptoreiden ja välittäjäaineiden toimintaan vilkastuttamalla solujen uusiutumista ja vaikuttamalla sitä kautta myös vilkastuttavasti kasvuun ja mm. haavojen paranemiseen. Oksitosiini vähentää ahdistusta, alentaa verenpainetta, laskee sydämen sykettä ja kortisolipitoisuutta. Oksitosiini myös vahvistaa immuniteettia ja nostaa kipukynnystä.

3. Saada tukea ja keinoja kuinka voi itse hieroa vauvaa

Minulle on tärkeää refleksologina että toimin yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Haluan tukea ja auttaa vanhempia, sillä tiedän joskus arki pienen vauvan kanssa voi olla rankkaa. Pyrin antamaan tietoa ja keinoja vanhemmille, joilla he voivat helpottaa sekä omaa, että vauvan oloa. Minua kiinnostaa tietää kuinka synnytys on sujunut ja miten arki lapsen kanssa rullaa. Annan käytännön vinkkejä myös siihen, kuinka voit itse hieromalla helpottaa lapsen oloa. Voit itse auttaa lastasi jos vauvalla on esimerkiksi kakka kovalla, tai lapsi on rauhaton. Vauvan hierominen auttaa upealla tavalla sinua tutustumaan lapseesi ja ymmärtämään hänen tarpeitaan.

Mitä on odotettavissa hoidon jälkeen?

  • Ulosteen muutokset (väri, määrä, koostumus, ulostamiskerrat, haju)
  • Unen laadun ja määrän muutokset
  • Ohimenevät paikalliset pienet ihomuutokset (näpyt, lievä ihottuma) kertovat puhdistusreaktiosta, mutta jos ilmenee koko kehon peittävää ihottumaa sekä turvotusta, on ihottuman syy selvitettävä tarkemmin.
  • Lihasjänteyden muutokset (yleensä havaitaan vauvan rentoutumisena, mutta lapsilla joilla lihasjänteys on madaltunut, hoitoa voi parantaa lapsen lihasjänteyttä)
  • Koliikkikohtausten muutokset

Mitä ajatuksia tämä teksti herätti? Onko sinulla jotain kysyttävää tai kommentoitavaa? Voit soittaa, laittaa sähköpostia tai kommentoida julkaisun alle. Vastaan mielelläni kysymyksiin. 


Lähteitä:

A. Lind: Vyöhyketerapia ja refleksologia koliikkivauvan hoidon tukena - opas vanhemmille ja muille vauvaa hoitaville 

A. Bainbridge: Vauvahieronta 

https://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00011

https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenaikaisesti-syntyneet/kenguruhoito

https://www.ksshp.fi/fi-FI/Potilaalle/Synnytys/Synnytyksen_jalkeen/Vierihoito_ja_varhainen_vuorovaikutus(43797)

https://www.rovaniemenfysioterapia.fi/vauva-vinkit/

https://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=137